Testailimme uusia bassoelementtejä ja samalla tuli mieleen tehdä mittaukset siitä, miten tismalleen sama elementti toimii samassa autossa ja samassa laitteistossa kahdessa eri kotelossa. Elementtinä testissä käytettiin PHD Audio CF 8.1 Sub elementtiä. Laadukas 8″ elementti joka on tehty aidosti SUBwooferiksi SQ-käyttöön.
Suljetun kotelon koko tässä testissä oli 10 litraa nettona ( Q= 0.804 ). Refleksikotelona käytettiin laakalatvaisen vasteen tuottavaa 28 litran refleksikoteloa joka oli viritetty 31 Hz:iin 3″ Aeroportilla. Tätä koteloa meillä on myynnissä FA Kotelo 8M.
Vasemmalla 10 litran ( netto ) suljettu kotelo ja oikealla 28 litran ( netto ) refleksikotelo.
Koteloiden fyysisessä koossa on varsin huomattava ero, vaikka kuva hieman valehteleekin, ei tuo refleksikotelo kokonaan 205 korimallin farmarimersun kontin toista puoliskoa vie. Mutta on se ulkomitoiltaan 2.5 kertaa suurempi kuin suljettu kotelo.
Testi toteutettiin seuraavasti:
- Mersun OEM-soittimen perässä oli Audison Forza AF C8.14bit DSP-vahvistin
- Audisonin subwoofer-lähdön perässä oli SounDigital 1600.1 EVO 1 Ohm monovahvistin
- Kaikki muut auton kaiuttimet laitettiin äänettömiksi DSP:stä testin ajaksi
- Kaikki taajuuskorjaukset ohitettiin kokonaan
- Subwoofer-lähtöön laitettiin päälle vain alipäästösuodin taajuudelle 1 kHz, jyrkkyys 48 dB/oct.
- Molemmat kotelot soitettiin samalla äänenvoimakkuuden säädöllä
- Molemmissa koteloissa oli PHD Audio CF 8.1 Sub 8″ subwoofer elementti
- Molemmat subwooferit olivat uusia, niitä soitettiin ennen testiä tunnin verran sisään
Mittaustulokset
Vasteet suljetussa ja refleksikotelossa
Molempien bassojen vaste korkeammilla taajuuksilla oli aika identtinen. Vaikkakin refleksikotelo oli lähes kaikilla taajuuksilla hivenen herkempi kuin suljettu kotelo. Suurin ero tuli taajuusvälillä 20 – 55 Hz. Suljettu kotelo toisti välin 20 Hz – 100 Hz kohtuullisen pienin tasonmuutoksin. 31 Hz taajuudelle viritetty refleksikotelo taas antoi 5- 10 dB enemmän ääntä alle 55 Hz:n taajuuksilla.
Käyriä katsomalla ero näyttää pieneltä, mutta desibeliasteikko on logaritminen. Kolmen desibelin lisäys tarkoittaa äänenpaineen kaksinkertaistumista. Samaten kahden yhtä lujaa soivat äänilähteen yhteensä tuottama äänenpaine on 3 dB suurempi kuin yhden. Eli esimerkkinä tässä tapauksessa kaksi bassoa suljetussa kotelossa soi 3 dB kovempaa kuin yksi. Joten refleksikotelossa oleva elementti soi lujempaa kuin kaksi suljetussa kotelossa olevaa samaa elementtiä.
Ihmiskorva aistii äänenpaineen kaksinkertaisena kun ero on 10 dB. Eli tässä tapauksessa 30 Hz taajuus on voimakkuudeltaan refleksikotelossa kaksinkertainen, vaikka käyrässä ero näyttää pieneltä.
Kuunteluhuomioita
Kuuntelussa kuunneltiin kymmentä tuttua testikappaletta joita olemme käyttäneet autojen säätämiseen ja testaamiseen jo vuosia. Kuuntelun teimme molemmille koteloversioille samalla jakotaajuudella, 45 Hz alipäästö 24 dB/oct jyrkkyydellä. Tasoa säädettiin kompensoimaan suljetun ja refleksin herkkyyseroja.
Mitä samaa oli molemmissa koteloissa?
- integroituminen etupäähän oli hyvä kummallakin kotelotyypillä tällä elementillä
- bassotoisto ulottui matalimpiinkin taajuuksiin aika lailla samalla tavalla
Mitä eroa huomattiin?
- suljetun kotelon toisto oli hillitympi ja hivenen pehmeämpi
- refleksikotelon toisto oli saundiltaan tiukempi ja iskevämpi
- suurilla voimakkuuksilla refleksikotelo vei voiton lähes kaikin puolin, varsinkin mitä matalampia bassoja kuunneltiin
- pienemmillä voimakkuuksilla suljettu oli joissain kappaleissa hivenen tarkempi
Kumpi parempi?
- Paljon matalimpia taajuuksia sisältävään musiikkiin refleksikotelo
- Jos tykkää kuunnella lujaa, refleksikotelo
- Hillitymmän bassotoiston ystävälle suljettu kotelo
- Jos tilaa on todella vähän, suljettu kotelo
Mitä hyötyä tästä testailusta oli?
Ensinnäkin halusimme testata meille uuden tuotemerkin tuotteita. Tehdä koekuunteluita erilaisissa koteloissa, jotta tiedämme paremmin mitä myymme. Näitä samoja testauksia olemme sittemmin tehneet kaikille PHD Audion subwoofereille. Jokaista mallia on testattu erikokoisissa suljetuissa koteloissa ja eri kokoisissa refleksikoteloissa.
Kun tällaista koekuuntelua tehtiin, päätimme samalla tehdä mittauksiakin aiheen tiimoilta. Harvemmin on aikaa testailla samassa laitteistossa samoja elementtejä eri kotelovariaatioissa.
Tässähän ei mitattu mitään äänenpainemaksimeita, ei sitä kummasta saadaan enemmän ääntä irti ennen kuin elementistä loppuu varat. Emme tiedä kuinka monta desibeliä enemmän refleksikotelosta saisi kun vedetään “kaikki tappiin”. Ero on vähintään yhtä suuri kuin tuossa tietyllä tasolla ( ns. normaalia vähän reippaampi kuunteluvoimakkuus ) saatu tulos.
Refleksikotelo voi olla erittäin hyvä saundillisesti vaikka moni pitääkin suljettua koteloa ainoana oikeana SQ-kotelona. Olennaista toki on, että kotelo viritetty musiikin kuunteluun eikä maksimi äänenpaineiden hakemiseen ja elementti ominaisuuksiltaan sopii hyvin refleksikoteloon.
