Peruutuskameran asennus jälkikäteen on aika helppoa lähes mihin tahansa autoon. Tarjolla on automallikohtaisia kameroita, yleismallisia kameroita ja automallikohtaisia kameroiden asennussarjoja. Juuri siksi että kameroita ja niiden mahdollisia asennuspaikkoja on niin monenlaisia, soittimien peruutusopasteet ovat säädettävää mallia.
Ennen säätöä opasteet näyttävät noin-suurin-piirtein-arvion siitä mikä on tilanne todellisuudessa. Jos kamera on sijainniltaan poissa auton keskilinjalta edes vähänkin, opasteet ovat kuvassa toispuoleisesti todellisuuteen nähden. Jos kamera on hyvin alhaalla ja suunnattuna enemmän suoraan taaksepäin, opasteet saattavat olla todellisuudessa paljon kauempana mitä niiden pitäisi olla. Ja päinvastoin, katonrajaan asennettu ja suoraan alaspäin suunnattu kamera saa opasteet olemaan liian lähellä autoa.
Peruutusopasteet ovat usein kolmella keskiviivalla ja kolmella molemmin puolisella sivuttaismerkillä. Keskiviivojen etäisyys auton takapuskurista tulisi olla noin 0.5 metriä, 1.0 metriä ja 1.5 metriä. Sivuttaismerkkien etäisyys puskurista pitäisi olla sama ja niiden etäisyys toisistaan auton leveyssuunnassa pitäisi olla auton leveyden verran.
Kuvassa keilat ovat asetettuina auton suuntaisesti siten että kaikkien leveys on auton leveyden verran ja etäisyydet pituussuunnassa takapuskurista ovat 0.5, 1.0 ja 1.5 metriä.
Sama takaviistosta kuvattuna. Jos haluat hieman pelivaraa opasteille, voit asettaa takimmaiset keilat hieman autoa leveämmälle ja vastaavasti keskimmäisetkin hieman leveämmälle.
Olennaisinta säätötapahtumassa on että keilat ( tai mitä niiden tilalla käytätkään ) ovat symmetrisesti auton suhteen. Eli jos vedät hieman varmuusvaraa, vedät sitä saman verran molemmille puolille. Säätö tehdään tasaisella maalla, ylä- tai alamäki vaikuttaa lopputulokseen joko lyhentäen tai pidentäen todellista etäisyyttä merkkeihin nähden.
Lähtökohta ennen opasteiden säätöä.
Tässä autossa on asennettuna automalikohtainen kamera, joka ei sijaitse auton keskilinjalla. Ja on aivan katon ylälaidassa. Joten opasteiden sijainti kuvassa ei vastaa lähellekään todellisuutta. Kamerassa on hieman suuntausvaraa linssissä, mutta sitä ei saa säädettyä niin että kuva olisi “keskellä autoa” eikä yhtään vinossa.
Opasteiden säätö menossa, pyri kuvan mukaisesti saamaan keilat keilojen päälle ja keskimmäiset merkit keilojen alaosan keskelle.
Säätö valmiina peruutusnäkymässä.
Ei ole monen minuutin homma, kaikenkaikkiaan noin 10 minuuttia meni keilojen asetteluun ja opasteiden säätämiseen. Nyt opasteista näkee minkälaiseen koloon autoa uskaltaa peruuttaa ja on helpompi hakea linjaa esimerkiksi peräkärryn peruuttamiseen vetokoukkuun joka näkyy kuvan alalaidassa. Kameran kuvan pieni vinous saadaan tällä tavalla kompensoitua niin ettei siitä ole peruutettaessa haittaa.